Kaarina Kailo :: kansalaissivut - vasemmistoliitto -logo


Etusivu

VAALIT 2015

Vaaliteesit
Tukiryhmä
Tukitili
Vaalikalenteri

Henkilökuva

Kirjoituksia,
Puheita ja
Kirjoja

Eko-sosiaalinen
taide

Yhteystiedot

Linkit

 


BLOGI


spacer-kuva


Yläkuva:  Kaarina Kailo Kaarina Kailo - kuvassa

Kaarina Kailo uuden yhteispohjoismaisen naisten yliopistosäätiön johtokuntaan

Oslossa perustettiin ll.l. 20ll Kvinneuniversitet Norden,yhteispohjoismainen naisten yliopistosäätiö, jonka edeltäjä aloitti toimintansa v. l983. Säätiö ja yliopisto ovat kansainvälisesti tunnetun emeritusprofessorin ja sosialistisen vasemmistopuolueen perustajan sekä puheenjohtajan, Berit Åsin voimannäyte ja aikaansaannos. Norjan entisen työväenpuolueen kansanedustaja Ås on pohjoismaiden tunnetuimpia naisten oikeuksien, ympäristökysymysten ja rauhan edistäjiä. Kaarina Kailo kutsui hänet pääpuhujaksi Oulun naistutkimuspäiville professuurinsa aikana ja tästä alkoi hedelmällinen yhteistyö. Berit Ås ja Kaarina Kailo ovat osallistuneet yhdessä mm. Afrikan naisten maailmankongressiin sekä Norjassa järjestettyyn suureen aktivistifeminaariin. Naisten yliopiston edeltäjä joutui Berit Åsin mukaan “vääriin käsiin” eli se sopeutui ajan henkeen ja muutti painopisteensä yrittäjyyden ja muiden sellaisten yksisilmäisten arvojen suuntaan, että Berit Ås on nähnyt tarpeelliseksi kerätä varat uudelle sivistysyliopistolle. Kasassa on 2 miljoonaa kruunua, ja varainhankinta jatkuu. Uuden yliopiston tavoitteena on palauttaa sivistysyliopisto elinkeinoelämän rasittaman ja akateemista vapautta kaventaneen tuotteistetun ja yksipuolisen nyky-tieteen ja opettamisfilosofian tilalle. Sen tavoite on palauttaa keskiöön yhteiskunnan, maapallon, ympäristön kokonaisedun kannalta tärkeimmät tutkimusalueet ja opetus, ja se edustaa talouskasvua ja tuottavuutta yksipuolisesti painottavan uusliberalistisen akateemisen maailman vaihtoehtovisiota.

Kuva: Kvinneuniversitet Nordenin perustamiskokouksesta
Kuva: Kvinneuniversitet Nordenin perustamiskokouksesta tammikuussa 2011.
Takarivissä vasemmalta oikealle Tina Stosletten Nordstrom (Norja), Gunhild Vevsheia (Norja), Silje Marie Finshether  (Islanti), mies taaimpana  Gabriel Steinsbekk (Norja), Randi Fjorstad (Norja), Paola Melchiori (Italialaisen naisten yliopiston perustaja), Inge Ås (Norja)ja. Alarivissa vasemmalla Arna Meisfjord (Norja), Kaarina Kailo (Suomi), Berit Ås (Norja) ja Eva Wilks (Ruotsi)

 

Berit Ås halusi tällä kertaa valita johtokunnan jäsenet pohjoismaista tarkemmin sen perusteella, kuinka sinnikkäästi ja lahjomattomasti he ovat puolustaneet tasa-arvoista sivistysyliopistomallia ja oikeudenmukaisuutta. Yliopisto ei tähtää voittojen kartuttamiseen vaan laajapohjaiseen kansansivistystyöhön ja tärkeimpien yhteiskunnallisten kysymysten ratkaisemiseen mm. vapaaehtoistyön keinoin. Pohjoismaissa riittää yliopistomaailman nykymenoon pettyneitä tai työstään ulkoistettuja ”huippu- ” ja ”laatututkijoita” ja professoreja, jotka ovat valmiita toimimaan pyyteettömästi ja vapaaehtoisesti toisenlaisen, vapaata tiedonjakoa edustavan sivistyksen puolesta.

Tässä visiossa ”laatu”

ei ole epämääräistä asiakaslähtöisyyttä, vaan huippuosaamisen kriteerinä on todennettu sitoutuminen ekologisen ja sosiaalisesti kestävän tulevaisuuden edellytysten edistämiseen, aitoon ”paremman maa-ilman luomiseen”. Laadun kriteereinä ei ole julkaisujen määrä esim. valtapolitiikan myötä ”parhaiksi” leimatuissa tieteellisissä lehdissä, jotka edustavat yleensä puhdasta vallankäyttöä vaan osoitettu halu ottaa akateemisia riskejä ja levittää sosiaalisesti tärkeätä tietoa ”kansan pariin”, mm. populäärijulkaisujen keinoin, Kaarina kertoo. ”Yliopistot ovat eräänlaisia tilaaja-tuottajamallin parodioita, ne mittaavat määrällisiä ja pinnallisia saavutuksia, sen sijaan että arvioisivat arvoihin kytkeytyviä asioita kokonaisvaltaisesti, viisaasti ja yhteiskunnan kokonaisedun kannalta. ” Kaarina kuvaa nyky-yliopistojen kriisiä. ”Fantastinen yliopistouudistus” on fantastista huuhaata, hän kuvaa. ”Kun yhteiskunnassa ja talouselämässä nykyään palkitaan ahneudesta ja lyhytnäköisestä yhteisten varantojen yksityistämisestä, uudessa yliopistossamme arvostamme pikemminkin uuden inhimillisyyden ja luontosuhteen sekä rauhanomaisten yhteiskuntamallien tutkimusta ja edistämistä. ”

Kun uusliberalistinen rakennesopeuttaminen johti koulutusalan kriisiin Pohjoismaissa ja naisten oikeudet kaventuivat jälleen, Berit Ås kutsui joukon kansainvälisiä tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden aktivisteja ja tutkijoita Norjaan v. 200l. Sen jälkeen joukko on laajentunut ja mm. Kungälvissä Ruotsissa järjestettiin ensimmäinen feministinen kesäkoulu.

Uuden yliopiston interim johtokunta perustettiin Oslossa ll.l. ja se tulee jatkamaan varainhankintaa saatuan pilottirahoituksen Norjan opetus- ja lasten asioiden ministeriöstä. Johtokuntaan valittiin Berit Ås (Norja), Arna Meisfjord (Norja) Eva Wilks (Ruotsi), Kaarina Kailo (Suomi) Silje Marie Finshether (Islanti) Gunhild Vevsheia (Norja). Mukana on useita juristeja sekä eri alojen tutkijoita ympäristötieteistä kulttuurintutkimukseen. Säätiön toiminta aikoo ulottaa toimintansa kaikille kahdelletoista pohjoismaiselle alueelle.

Säätiön erityinen tutkimuskärki muodostuu seuraavista aiheista: feministinen pedagogiikka, sukupuolittunut väkivalta, lisääntymisterveys, naisten reproduktiivinen työ, naisten muuttunut asema uusliberalismin ikeessä. Säätiö sijaitsee Nesnassa, paikallisessa opettajankoulutuslaitoksessa.

Miksi sitten tarvitaan uudenlaista naistutkimusta pohjoismaissa, joita on perinteisesti pidetty niin tasavertaisina maina? Kaikki säätiön jäsenet ovat yhtä mieltä siitä, perustuen tutkimuksiin, että pohjoismainen hyvinvointivaltio on purettu kriittisiltä osiltaan ja tällä on vakavat seuraukset paitsi naisten oikeuksille myös koko yhteiskunnan ja ympäristön hyvinvoinnille. Finanssi- ja ekokriisit ovat uusliberalismin myötä vahvistaneet kehitystä, jota kutsutaan nimellä vallan miehistyminen ja köyhyyden naisistuminen, epätyypillisten ja epävarmojen työehtojen muuttuminen työelämän normiksi ja varsinkin naisten kohdalla riittämättömät eläkkeet. Yhteisvastuu ja hyvinvointivaltion rakenteet tulee kehittää uudestaan ja naisten oikeudet yhdistää perhe ja työ palauttaa sillä kilpailukyky- hokemat kätkevät eriarvoistavan kehityksen, jossa naisista ja naisvaltaisista aloista on jälleen kerran muovattu työelämän puskuri tai ne on korvattu huonojen työehtojen järjestelyillä ja yksityistämisellä.

-


| web - werkonkutoja| e-mail jukka.karkkainen(ät)werkonkutoja.net |