Etusivu

Henkilökuva

Kirjoituksia,
Puheita ja
Kirjoja

Eko-sosiaalinen
taide

Yhteystiedot

Linkit

 


BLOGI


spacer-kuva


Yläkuva:  Kaarina Kailo Kaarina Kailo - kuvassa


Avoin kirje sisäministeri Hannes Manniselle

PARAS-hanke laittomassa tilassa?

Vuonna 2005 uudistetun tasa-arvolain soveltamisohjeissa mainitaan, että kaikessa lainvalmistelussa tulee huomioida lainsäädännön vaikutukset sukupuolten tasa-arvoon. Tämä koskee mitä suurimmassa määrin kunta- ja palvelurakenneuudistusta - PARAS-hanketta.

Jos hallitus ei hetimmiten tee sukupuolivaikutusten arviointia PARAS-hankkeesta, pelkäämme, että kuntauudistus tarkoittaa tasa-arvon taantumista maassamme.

Kuntien työntekijöistä 83 prosenttia on naisia. Näin ollen kaikki kunta- ja palvelurakennetta koskevat muutokset koskevat erityisesti naisia ja vaikuttavat naisten olosuhteisiin ja arkeen sekä työntekijöinä että palveluiden käyttäjinä.

Opettajat, päiväkotien henkilökunta, siivoojat, keittäjät, sosiaali- ja terveysalan henkilöstö, kuntien toimistotyöntekijät kaikki ovat enimmäkseen naisia. Heidän hyvinvointinsa ja oikeudenmukaisen kohtelunsa vaikuttaa suomalaisten perheiden hyvinvointiin.

Kansalaiset eivät ole antaneet missään muodossa lupaa siihen, että kunnista ollaan tekemässä uusliberalismin oppien mukaisia yrityksiä. Kunnanjohtajat käyttäytyvät kuin olisivat yritysjohtajia. Tutkimukset kuitenkin osoittavat kansalaisten haluavan maksaa veroja saadakseen niillä tasavertaisen ja turvallisen yhteiskunnan - sen että kaikista huolehditaan.

Yllämainitun kunta- ja palvelurakenneselvityksen kanssa on käynnissä samaan aikaan hallituksen tasa-arvo-ohjelma. Sen mukaan hallitus pyrkii purkamaan sukupuolen mukaan jakautuneita työmarkkinoita ja ottamaan sukupuolivaikutusten arvioinnin osaksi lainsäädännön valmistelua ja edistämään tasa-arvoa henkilöstöpolitiikassa.

Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelmassa on painotettu myös naisten vaikutusmahdollisuuksien arviointia. Miksi ei PARAS-hanketta ole siis jo arvioitu?

Kunta- ja palvelurakenneuudistus tulee olemaan yksi lähihistoriamme merkittävimpiä uudistuksia. Sen vaikuttavuutta voidaan verrata työeläkejärjestelmän syntyyn, kansanterveyslakiin, peruskoulu-uudistukseen tai kansalliseen terveysohjelmaan. Ellei tämän mittaluokan hankkeen vaikutuksia erikseen naisiin ja miehiin selvitetä, hallituksen koko tasa-arvo-ohjelmalta putoaa pohja.

Hallituksen hankkeet ovat keskenään ristiriitaisia. Vaikuttaa siltä, että vasen käsi ei tiedä, mitä oikea käsi tekee.

On suuri uhka, että PARAS-hanke johtaa naisten työolosuhteiden heikentymiseen.

Esimerkkejä työntekijöiden työsuhteen päättymisistä ja työehtojen heikennyksistä löytyy jo kautta Suomen, niin Helsingissä kuin Kruunupyyssä ja Kiimingissä. Näyttää siltä, että valtio ja kunnat ovat edistämässä

Suomen kilpailukykyä heikentämällä varsinkin naisalojen henkilökunnan oikeuksia ja palkkatyötä. Naisia kohdellaan siis jälleen reservityövoimana. Ollaan valmiita käymään huutokauppaa siitä, ketkä (nais)työntekijät tekevät kunnan työt halvimmalla. On näyttöä palkanalennuksista, kesälomakorvausten menetyksistä ja työmäärän kohtuuttomasta kasvusta.

Suomessa naiset on vuosikymmeniä sosiaalistettu ja kasvatettu suuntautumaan erityisesti julkisen sektorin palkkatyöhön. Ellei PARAS-hanketta toteuteta sukupuolivaikutusten arvioinnin kautta oikeudenmukaisella tavalla, on riski, että sukupuolineutraali hanke johtaa sukupuolten tasa-arvon, demokratian ja hyvinvointivaltion rapautumiseen. Näinkö juhlitaan naisten äänioikeuden ja suomalaisen demokratian juhlavuotta?

Kaarina Kailo, PHD, dosentti, sivistyslautakunta, Kiiminki
Terttu Kuusela, yht.maist, valtuutettu, Haukipudas
Hilkka Peltonen, FK, opinto-ohjaaja, valtuutettu, Kiiminki
Taina Pitkänen-Koli, dosentti, valtuutettu, Oulu

 

 

 


| web - hakusana| e-mail jukka.karkkainen(ät) hakusana.net |