Etusivu

Henkilökuva

Kirjoituksia,
Puheita ja
Kirjoja

Eko-sosiaalinen
taide

Yhteystiedot

Linkit

 


BLOGI


spacer-kuva


Yläkuva:  Kaarina Kailo Kaarina Kailo - kuvassa

© Kaarina Kailo

Naistutkimus ja naisten vapaaehtoistyö

hoivatyöstä sukupuoliroolien murtamiseen


Naisia on puolet maailman väestöstä, ja he ansaitsevat kymmenesosan maailman tuloista, tekevät kaksi kolmasosaa maailman työtunneista, ja heitä on omaisuudenhaltijoina vain yksi sadasosa. (Smyke 1991, 120)

Tämän artikkelin päämääränä on pohtia naistutkimuksen ja samalla laajemmin koko yliopistokoulutuksen ja -tutkimuksen soveltavaa yhteiskunnallista roolia sekä vaikutusmahdollisuuksia. Mitä merkitystä vapaaehtoistyöllä voisi olla mm. naistutkimuksen päämäärien - esim. kaikentasoisen tasa-arvon toteutumisen suhteen?

Tutkiessani vapaaehtoistyön ja aktivismin merkitystä nimenomaan naistutkimukselle pohdin sitä mielestäni keskeistä kysymystä, onko yleensäkään suositeltavaa kannustaa naisia vapaaehtoisuuden suuntaan sukupuolijärjestelmässä, joka jo perustuu naisten näkymättömän ja aliarvostetun työn hyväkseenkäytölle. Olisiko tärkeämpää tehdä näkyväksi ne sisäiset lasikatot ja psykologiset, sukupuolisidonnaiset rooliodotukset, jotka altistavat nimenomaan tytöt ja naiset pätkätöille ja "matalan profiilin" työaloille? Toisin sanoen, liittyykö vapaaehtoistyöhönkin sukupuolisidonnaisia odotuksia ja merkityskokonaisuuksia, jotka tulisi ottaa huomioon kaikentasoisessa vapaaehtoistoiminnassa ja talkoo-henkisessä rekrytoinnissa?

Lähtökohtani on että elämme erityisen häiriintyneen ja häiritsevän maailmankatsomuksen, markkinatalouden globalisaation, tasapäistämis- tai monokulttuurin ja ahneuden aikakautta. Pidän siksi tarpeellisena pohtia samalla ekosysteemiämme koskevia tulevaisuudennäkymiä, siis kaikkien elollisten olentojen tulevaisuutta (Kailo 2000a). Tulisiko vapaaehtoistyön edistäjien pohtia laajemmin sitä, miksi vapaaehtoistyöstä on juuri nyt länsimaitten talouskasvun kukoistuskaudella tullut niin keskeinen kysymys ja YK:n julistama teemavuosi? Olisiko niin, että valtion ja kuntien leikatessa hyvinvointipalvelujen resursseja, vapaaehtoistoimintaa ollaan sälyttämässä jälleen kerran juuri niiden ryhmien harteille, jotka eniten tarvitsevat hyvinvointivaltioitten aikaisemmin tarjoamia ja takaamia palveluja (esim. lastenhoito, vanhusten, mielenterveyspotilaiden tai vammaisten palvelut). Eivätkö juuri naiset joudu kantamaan huolta ja vastuuta näistä palveluista jos niiden resurssointi vaikeutuu?

Määrittelen aluksi naistutkimuksen tavoitteet ja osoitan niiden yhteiskunnalliset kytkennät sekä sukupuolijärjestelmään liittyvät havainnot ja asenteet.

Naistutkimus tieteenalana

Naistutkimus ja -liike ei ole homogeenista vaan koostuu Suomessakin erilaisista koulukunnista ja suuntauksista. Naistutkimuksen päämäärät vaihtelevat paitsi tieteenalojen, myös yksittäisten ohjelmien ja yksikköjen painotusalueitten ja arvojen mukaan. Rajaan määritelmäni Oulun yliopiston naistutkimuksen näkemyksiin ja vielä spesifimmin omaan visiooni naistutkimuksen roolista, vaikka esitteemme pohjautuukin porukalla määriteltyihin päämääriin. Oulun yliopiston kasvatustieteelliseen tiedekuntaan sijoitettu naistutkimus-opintokokonaiuus määrittelee itsensä "tieteidenväliseksi, monitieteiseksi ja perinteisiä paradigmoja haastavaksi opetus- ja tutkimusalaksi, jonka lähtökohtana on naisten historiallisen, kulttuurisen ja yhteiskunnallisen aseman tutkiminen" (Naistutkimuksen opas, 2000, 1). Sukupuoli ymmärretään yhteiskunnallisena suhteena, joka järjestää, määrittää ja suuntaa naisten ja miesten elämää ja heidän asemaansa. Naistutkimuksen on hyvä kuitenkin käsitellä entistä enemmän jopa eläin- ja luomakunnan "oikeuksia" ja tarkastella globaaleja ympäristöön ja teknologiakehitykseen liittyviä kysymyksiä. Niiden vaikutus on sitä suurempi naisten elämässä mitä syrjääntyneempiin ryhmiin he kuuluvat. Ympäristöongelmat koskettavat köyhiä enemmän kuin muita sen vuoksi, että monet maat varastoivat ja tuottavat saasteita ja ongelmajätettä nimenomaan köyhiin kortteleihin tai maille. Naiskysymykseksi asian tekee esimerkiksi se, että saasteilla on usein erityisen turmiollinen vaikutus sikiöön ja raskaana oleviin naisiin-seikka, jonka ekofeministit ovat havainneet herkemmin kuin miesekologit. Yhteiskunnallisesti suuntautunutta aktivismia, vapaaehtoistyötä ja vastuullisen tutkimustyön esikuvia tarvitaan kipeästi tällä korostuneella High Techin ihannoinnin aikakaudella, jolle on ominaista räikeän materialistisen tulosajattelun edistäminen ja yhteisvastuullisempien eettisten arvojen laiminlyönti.

Julkaistu alunperin:

Vapaaehtoistoiminta opiskelun osana. Toim. Antti Eskola, Leena Kurki. Tampereen yliopisto, Tampere 2001. (Women's Studies and Female Voluntary Work--From Emotional Labor and Nurturing towards the Dismantling of Gender Roles)

 

Lue koko artikkeli PDF-muodossa


| web - hakusana| e-mail jukka.karkkainen(ät) hakusana.net |