Kaarina Kailo :: kansalaissivut - vasemmistoliitto -logo


Etusivu

Henkilökuva

Kirjoituksia,
Puheita ja
Kirjoja

Eko-sosiaalinen
taide

Yhteystiedot

Linkit

 


BLOGI


spacer-kuva


Yläkuva:  Kaarina Kailo Kaarina Kailo - kuvassa
Dosentti Kaarina Kailo,
Julkaistu Vasemmistonaisten Tasa-arvoa Nyt! -julkaisussa
2008

KUNTAUUDISTUSTEN TAUSTAIDEOLOGIA

"Prekariaatti on jälkiteolliselle yhteiskunnalle sitä, mitä proletariaatti oli teolliselle yhteiskunnalle”. Alex Foti

Kuva julkaisussa Tasaarvoa Nyt!On tärkeätä, että kunnanvaltuutetut ja muut luottamushenkilöt tietävät, mitkä poliittiset ideologiat meneillään olevien laajojen ja historiallisten kuntauudistusten - kuten PARAS-hankkeen ja kuntaliitoksien - taustalla vaikuttavat.

Valtamedioiden, virkamiesten ja eri tason päättäjien toistettua vuosia tehokkuuden, kilpailukyvyn, talouskasvun ja tuottavuuden mantraa, on synnytetty konsensushenkinen säästöjen ja muutostarpeen ilmapiiri. Tässä kontekstissa muutosten pakko on ymmärretty deterministiseksi prosessiksi, ja globalisaatio ja markkinat sitä ohjaaviksi omalakisiksi ilmiöiksi. Ne eivät jätä sijaa mielipiteen vaihdolle ja vaihtoehtojen etsinnälle.

Muutosvaatimukset esitetään kaiken kattavina pakkoina, vaikka niihin sisään rakennettu tehostamisutopia on monin tavoin ristiriidassa ihmisten ekologisten, biologisten, psykologisten ja yhteiskunnallisten elinehtojen kanssa.

Liian monet luottamushenkilötkin on saatu uskomaan että muutoksiin on vain sopeuduttava ja hyvinvointivaltio ”pelastettava” ajamalla se alas. Suomessa oikeisto pyrkii kiistämään sen, että rakennemuutosten päämääränä on lopullisesti supistaa valtion ja kuntien roolia ja korvata ne markkinavetoisella kilpailuyhteiskunnalla. Itse asiassa kyse on täysin ideologisesta suunnanmuutoksesta, ”eliitin vallankumouksesta” ja säästöt ovat lähinnä veruke yksityistämisprosessien läpiviemiseksi. Veruketta tarvitaan, koska kansalaiset eivät tue hyvinvointivaltion purkamista.

Päämääränä kilpailukyky ja rakennemuutokset

Maapalloistuvan, sääntelystä vapautetun markkinatalouden arvot sekä ydinsisältö löytyvät kansainvälisten talousinstituutioiden asiakirjoista (OECD, Maailman Kauppajärjestö WTO, Kansainvälinen Valuuttarahasto IMF, Maailmanpankki, EU:n Lissabonin sopimus). Niiden päämääränä ei suinkaan ole vain varautuminen ”eläkepommiin” vaan monitasoiset rakenteelliset muutokset, jotka heijastuvat suoraan kuntien päätöksentekoon ja käytäntöihin.

Näiden instituutioiden tavoitteita ovat mm.

  • Valtiopolitiikan painopisteen muuttaminen yritysten oikeuksien valvojaksi usein kansalaisten oikeuksien kustannuksella

  • Turvallisen palkkatyön korvaaminen vuokra-, silppu-, pätkä- ja
    muilla epävarmoilla työsuhteilla (myös riskiyrittäjyydellä) yritysten hyväksi

  • Valtionyhtiöiden yksityistäminen ja/tai myyminen ulkomaille osakkeenomistajien, ei kansalaisten hyväksi

  • Markkinoiden ja kaupan laajentaminen julkisen sektorin palveluihin kuten esimerkiksi lastensuojeluun

  • Tuottavuus- ja tehokkuusteknologian käyttöönotto pääoman tarpeista lähtien, tavoitteena lisätä voittoja supistamalla henkilöstökuluja ja henkilökuntaa

  • Tuloksen maksimointi jopa työntekijöiden hyvinvoinnin hinnalla

  • Yrittäjyyden korostaminen jopa lasten harrastuksissa ja kouluopetuksessa

  • Pakkoyrittäjyys keinona karsia turvallista palkkatyötä ja sosiaaliturvaa

  • Sosiaalisten tukijärjestelmien alasajo sekä sosiaalipalvelujen
    leikkaukset

  • Valtion vähentynyt vastuu koulutuksesta, terveydestä, perheiden tukemisesta, lastenhoidosta, vammais- ja vanhustenhoidosta sekä sosiaalisesta hyvinvoinnista

  • Ammattiliittojen vaikutuksen, vastarintakeinojen ja roolin supistaminen ja vastustaminen

  • Kaikentasoisen paikallisen sopimisen lisääminen ja asteittain etenevä siirtyminen takaisin työnantajien määräysvaltaan sekä työntekijöiden neuvotteluaseman heikentämiseen

On huomattava, että naiset, lapset, vanhukset ja uussuomalaiset ovat erityisen haavoittuvaisia ryhmiä globaalin kapitalismin ehdoille rakennetussa järjestelmässä. Naiset kärsivät esimerkiksi julkisen sektorin säästöistä sekä työntekijöinä että asiakkaina eniten, sillä valtaosa kunnan työntekijöistä on naisia ja arjen vastuu perheen lapsista ja vanhuksista lankeaa edelleen useimmiten äideille. Naiset ovat erityisen haavoittuvaisia vähäisemmän valtansa sekä vanhemmuuden sosiaalisten ja taloudellisten vaikutusten tähden. Markkinavetoinen, yksilön oikeuksia ja ”omavastuuta” painottava kilpailutalous suosii vahvimpia ja lähtökohdiltaan etuoikeutettuja kuntalaisia.

Tällaisessa tilanteessa on entistä tärkeämpää, että kunnanvaltuustot
pitävät huolta kuntalaisten oikeuksien ja tasavertaisen kohtelun toteutumisesta. Tässä tarvitaan tietoa, tiedon jakamista, solidaarisuutta ja joukkovoimaa.


| web - werkonkutoja| e-mail jukka.karkkainen(ät)werkonkutoja.net |