Etusivu

Henkilökuva

Kirjoituksia,
Puheita ja
Kirjoja

Eko-sosiaalinen
taide

Yhteystiedot

Linkit

 


BLOGI


spacer-kuva


Yläkuva:  Kaarina Kailo Kaarina Kailo - kuvassa

Eläkeläiset globaalin "wincapitan" maksumiehiksi

Hallituksen keinovalikoima finanssikriisistä ja veronalennuksista aiheutuvien tulevien velkamiljardien takaisinmaksamiseksi ovat röyhkeydessään vailla vertaa. Jo nyt koventuneessa työelämässä uuvutetut ja ulkoistetut ikäihmiset halutaan maksumiehiksi kriisissä, jonka ensisijaisia keinottelun kohteita ja uhreja he ovat olleet epäsymmetrisesti, eli yhtiövallan eduksi säännellyssä markkinataloudessa. Eläkeikää halutaan pidentää ryhmällä, jonka toimeentulotason on annettu jo entisestään laskea monin tavoin. Kun keinovalikoimaan lasketaan vielä kiinteistöverojen korotus, lisätään entisestään menotaakkaa ryhmille, jotka ovat vähiten hyötyneet viime vuosikymmenien varallisuuden uusjaosta. Eikö nyt viimeistään olisi korkea aika vaatia finanssialan uhkapelureita ja heidän riskitoimintaansa edistänyttä talouseliittiä kantamaan oman kortensa kekoon-maksamalla reilun osuutensa pääomatuloista, jos yhteisten biljoonien keinottelusta ulkoavaruuteen ei todellakaan ole mahdollisuutta asettaa ketään vastuuseen…

Kuten Esko Seppänen kiteyttää

uudessa kirjassaan, paha saa palkkansa, eli rahaa; säätelemätön kasinokapitalismi on saanut riehua vapaasti finanssituotteiden ja fiktiivisten finanssijohdannaisten hulluilla päivillä. Sen toimintatavat muistuttavat Wincapitan pyramidihuiputusta, jossa keinotteluketjun häntäpää joutuu maksamaan huipun voitot. Päättäjät ovat luottaneet finanssilaitosten moraaliseen itsesäätelyyn, ja luoneet näin tilanteen, missä eläkerahastoilla ja eläkeläisten säästötarpeilla on voitu keinotella täysin häikäilemättömästi. Valtioiden merkkihenkilöt ovat vasta nyt myöntäneet sen, mistä vasemmisto ja kansalaisjärjestöt ovat varoittaneet pitkään: "heikot luotonmyöntämisen standardit, epäterveet riskinnarvioinnin käytännöt, aina entistä monimutkaisemmat ja hämärämmät finanssituotteet ja kaikkiin niihin liittynyt liiallinen vivutus loivat yhdessä systeemin haavoittuvuuden" (Seppänen 2009, l23). Oiva esimerkki moraalikadosta finanssimaailmassa ja kasinokapitalismissa on julkisten tukien jakaminen yhdeksälle suurpankille Yhdysvalloissa, joka ei estänyt niitä jakamasta uusia dollareita bonuksina myös finanssikriisin aikana. Pian sen jälkeen kun nämä pankit olivat saaneet l25 miljardia veronmaksien rahoja, ne ilmoittivat varaavansa vuoden 2008 palkkoihin ja bonuksiin yhteensä l08 miljardia dollaria. Niin ollen tukipotista oli jäämässä niiden jälkeen muuhun käyttöön vain l7 miljardia (Seppänen 2009). Väitetään, että Suomen aikaisemmasta pankkikriisistä olisi opittu jotain. Vielä vuonna 2000 eläkerahoista 59 prosenttia oli sijoitettu kotimaahan palvelemaan Suomen talouden tarpeita. Keinottelu on kuitenkin saanut pankit sijoittamaan eläkerahamme muille maille riskinoton hengessä. Seppänen pelkää pahoin talousasiantuntijan kokemuksellaan, että siinä tapauksessa jos eivät pörssikurssit nouse, työeläkelaitosten sijoitustappiot tulevat maksuun työntekijöille eläkemaksujen korotuksina ja palkanalennuksina. Kataisen esittelemä keino korjata finanssikriisin tuhot osoittaa ennustuksen hengen todeksi. Edelleenkään huippukeinottelijoita ei haluta vastuuseen. Päinvastoin, vaalirahakattoakaan ei haluta asettaa, jotta kehittyvien finanssialojen hait voivat varmistaa tukiaisillaan talouseliitin vallassapysymisen.

Suomen lakisääteisissä työeläkerahastoissa oli Seppäsen tutkimusten mukaan vuoden 2007 lopussa 122 400 000 000 euroa. Viranomaisten kuuluu valvoa että työeläkeyhtiöit ovat vakavaraisia. Yhtiövallan kasvusta kertoo, se että he saivat aikaan vakavaraisuusvaatimusten löysäämisen. Eläkerahalla sai siis keinotella vapailla markkinoilla, joita ei siis suinkaan säädellä mummojen ja vaarien hyväksi. Vuoden 2008 alussa Suomen työeläkerahastot hupenivat; osakkeiden arvon alenema oli l4 000 000 000 euroa. Seppänen paljastaa hurjan petoksen: lain mukaan eläsesijoitusten todellinen arvonalenema saadaan salata rahojen todellisilta omistajilta: nykyisiltä ja tulevilta eläkeläisiltä. Työeläkeyhtiöt saavat jättää osan vakuutusmaksuista toimintapääomiinsa eikä niitä tarvitse kirjata tulevien eläkkeiden katteeksi vanhuuseläkerahastoihin. Sillä tavalla yhtiöt saivat tulevien eläkeläisten rahoista l 000 000 000 euron edun omaksi hyväkseen.
ELÄKERAHASTOT

Suomen lakisääteisissä työeläkerahastoissa oli vuoden 2007 lopussa 122,4 miljardia euroa. Luvun suuruudesta saa käsityksen, kun pannaan nollat paikalleen: 122 400 000 000euroa. Lain mukaan työeläkeyhtiöiden tulee olla vakavaraisia. Sen valvominen on viranomaisten tehtävä. Pari vuotta sitten vakavarasiuusvaatimusta-yhtiöiden vaatimuksesta-kuitenkin löysättiin, ja sijoituksissa sallittiin otettavaksi suufremia riskejä. Eläkerahaa sai viedä entistä enemmän vapaan keinottelun vapaille markkinoille ulkomaille ja sijoittaa osakkeisiin. (Seppänen 2009, l60)

Suomen työeläkerahastojen arvo on alentunut. Vuoden 2008 kolmella ensimmäisellä neljänneksellä osakkeiden arvon alenema oli l4 000 000 000 euroa. Suurimmat tappiot lienee joutnut kirjaamaan Kuntien eläkevakuutus.

Kun rahasta tuli tiukkaa

ja niukkaa, omaisuudet arvot deflatoituvat. Vanhojen lakien mukaan arvonalennukset piti kirjata taseisiin, mutta sitä ei vääriin osakkeisiin uskoneiden työeläkeyhtiöiden vakavarisuus kestänyt. Niinpä työeläkeyyhtiöt vaativat taseidensa pelastamiseksi aivan päinvastaista lakia kuin oli se, jolla niiden vaaatimuksesta riskinotto löystettiin eli "liberalisoitiin".

Kun Suomessa valtiovalta on isännättömän eläerahan nöyrä palvelija, hallitus ehdotti lokakuussa 2008 vaikutuksiltaan taannehtivaa lakia itse itsensä vaikeuksiin saattaneiden eläkeyhtiöiden kirjanpidollisen vakavaraisuuden pelastamiseksi. Lain mukaan eläseijoitusten tolellinen arvonalenema saadaan salata rahojen todellisilta omistajilta: nykyisiltä ja tulevilta eläkeläisiltä. Missä sosiaali- ja terveysministeriö, siellä työeläkaitsten sätkynukke.

Vakuutus matemaatikoo Oli pusa kuvasi Liisa Hyssälän esittämää pelastuspakkettia HS näin: "Vakuutsyhtiöiden tuottovaatimusta tältä vuodelta pienennetään taannehtivasti, ermittävä osa osakesijoitusten tappioista 'sosialisoidaanä vakuutusyhtiöitlä järjestelmän yhteiseski vastuuvajaukseski, ja osa järjestelmän veloista kuitataan ja siirretään toimintapääomiin.

…työeläkeyhtiöt saavatjättää osan vakuutusmaksuista toimintapääomiinsa eikä niitä tarvitse kirjata tulevien eläkkeiden katteeksi vanhuuseläkerahastoihin. Sillä tavalla yhtiöt saivat sosiaalli- ja terveysministeriön hylivalvojan Tarmo Pikkilan laskelmien mukaan tulevien eläkeläisten rahoista l 000 000 000 euron edun omaksi hyväkseen. Näistä valtiovallan hyvään tahtoon perustuneista rahoista yhtiöt halusivat jakaa hyvään hötövoittovuosien tapaan asiakashyvtyksiä eli maksunpalautuksia työnantajille. Valtiovallan edustajana Pukkila esitti julkisesti, että yhtiöiden ei pitäsi jakaa salatukiaisa. Yhtiöt tekevät kuitenkin ninn kuin yhtiöt tekevät, ja voimattomana Pukkila joutui valtion edustajana toteamaan: "jään nyt seuraamaan mielenkiinnolla, toimiiko moraalinen muistutus."

Vielä vuonna 2000 eläkerahoista 59 prosenttia oli sijoitettu kotimaahan palvelemaan Suomen talouden tarpeita. Tuuli on jälleen puhaltanut länteen ja vienyt mukanaan eläkerahojamme. Vuonna 208 kotimaan osuus sijoituksista oli enää kolmannes. Oli siirrtyyty riskinottoon ulkomailla. Jos kriisi on kapitalismin kuolinkmappailua eivätkä pörssikurssit, nouse, työeläklaitosten sijoitustappiot tulevat maksuun työntekijöoille eläkemaksujen korotuksina. ja palkanalennuksina. … (Seppänen 2009, l62-l63)

EMU-kriteereiden valvonnan ohella komission toimivallassa on estää se, että bvaltiot antavat tukiaaisia yrityksille, pankit mukaan lukien. Komissio uhosi pitävänsä kiinni tukiaiskiellosta, mutta jäsenmaiden tuottaman pakon edessä se taipui joustoihin tässäkin asiassa. Joulkuussa se hyväksyi Ranskan l0 miljardin pankkituen "perustaltaan terveideille" pankeille niiden yritysluotonannon ylläpitämiseksi. Sillä tavalla syntyui ennakkotapaus siitä, että (ainakin isot) jäsenmaat saavat tukea myös "terveitä " pankkeja ja että myös valtiontukikielto joustaa poliittisessa paineessa.


| web - hakusana| e-mail jukka.karkkainen(ät) hakusana.net |