Etusivu

Henkilökuva

Kirjoituksia,
Puheita ja
Kirjoja

Eko-sosiaalinen
taide

Yhteystiedot

Linkit

 


BLOGI


spacer-kuva


Yläkuva:  Kaarina Kailo Kaarina Kailo - kuvassa

Eläkeläinen, tunne oikeutesi ja äänestä eläkepommi puolustamaan niitä!

Eläkeläiset ovat tärkeä sosiaalinen ”pääoma” niin yhteiskunnalle kuin lastenlapsille, perheille ja kansalaistoiminnalle. Älä alistu puheeseen menorasitteista, sillä sinä, ja me tulevat eläkepommit emme ole ongelmajätettä vaan elämäntyöstämme kiitoksen ja kunnollisen vanhuuden ansaitseva rollaattorivallankumous!

TUNNE OIKEUTESI, VAADI KUNTIA TIEDOTTAMAAN NIISTÄ

VEDOTAAN NÄIHIN LAKEIHIN

V. 2004 yhdenvertaisuuslain 6. pykälän mukaan ketään ei saa syrjiä iän tai terveydentilan perusteella. Syrjinnällä tarkoitetaan myös ihmisten tai ihmisryhmän arvon ja koskemattomuuden loukkaamista siten että luodaan uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai hyökkäävä ilmapiiri. Lisäksi Rikoslain 11.9 pykälä tunnistaa ikäsyrjinnän. Myös YK:n ihmisoikeussopimus puhuu vanhojen ihmisten ihmisoikeuksista ja v. 1991 YK:n yleiskokous löi lukkoon 18 ikääntyneitä koskevaa periaatetta. Niissä tunnustetaan ikääntyneiden ihmisarvo sekä heidän vakaumustensa, tarpeittensa ja yksityiselämänsä kunnioittaminen. Ikäihmisiä tulee kohdella oikeudenmukaisesti ja heitä tulee arvostaa, riippumatta heidän tuottamastaan taloudellisesta hyödystä.

YK:ssä hyväksyttiin vuonna 2002 ikääntymisen kansainvälinen toimintaohjelma ja Madridin poliittinen julistus. Ikäihmisille kuuluviin oikeuksiin mukaanluetaan riippumattomuus, osallistuminen, itsensä toteuttaminen ja hyvä hoito. Kaikille kuuluu myös turvallinen ympäristö sekä aktiivinen osallistumismahdollisuus taloudelliseen, sosiaaliseen, kulttuuriseen ja poliittiseen päätöksentekoon ja toimintaan. Esillä on ollut myös erityisen vanhusasioiden raportoijan virka YK:n ihmisoikeuskomissiossa. YK:n naisten oikeuksien seurantajärjestelmä (CEDAW) on sekin saanut tehtäväkseen kiinnittää huomiota myös vanhenevien naisten oikeuksiin ja se on kerännyt raportteja ikääntyvien naisten asemasta. Esim. Argentiina on itse ollut esimerkillinen ja perustanut Oikeusministeriöönsä Vanhusasiain osaston sekä Vanhuuspolitiikan johtoryhmän Sosiaaliministeriöönsä. TÄSTÄ OTETTAVA MALLIA

ÄÄNESTÄ ELÄKEPOMMI HOITAMAAN ”ELÄKEPOMMIA”!

Haluan jatkaa työtäni koskien jo pitkään esiinnostamiani epäkohtia ja vaadin loppua huutokaupalle, jossa vanhustarpeita kaupataan pörssiyrityksille ja erilaisille helppoheikeille voitontavoittelun kohteeksi. Kokoomuksen Paula Risikon lausuntokierrokselle lähettämä vanhuspalvelulain lakiluonnos ei riitä korjaamaan EU- strategioiden, ahneustalouden ja kilpailuhysterian aiheuttamia epäkohtia ja arvolamaa! Jo pitkään vireillä ollut laki ei ole johtamassa lupauksista huolimatta henkilökunta- ja valvontaresurssien lisäämiseen vaan vanhusten ihmisoikeus-laiminlyönnit jatkuvat EU:n suuryritysvetoisen porvaripolitiikan loogisena seurauksena. Yli 85-vuotiaiden määrä nelinkertaistuu 94?000 hengestä 350?000:een vuoteen 2040 mennessä.

Miten EU:n ja valtiovallan tulee valmistautua ikäihmisten määrän kasvuun? Ei ainakaan soveltamalla OECD:n, EU:n ja muiden yritysvetoisten instituutioiden tuotos- ja hyötyrationaalista ”sosiaalista” suunnittelua; ei muuttamalla vanhustentalot tuottavammiksi palvelutaloiksi ja/tai niitä supistamalla. Kapeata hoitonäkemystä sekä siihen vaikuttavaa hoidon ja palvelujen aliresurssointia voi pitää yhtenä institutionaalisen syrjinnän muotona, ellei vanhuksiin kohdistuvana väkivaltana. Vanhenevien ihmisten sosiaalista asemaa huonontaa myös työelämä-keskeisyys ja hyödyllisyyttä painottava näkemys ihmisyydestä; ihmisen arvon määrittää hänen roolinsa työelämässä sekä lisääntyvästi myös hänen vaurautensa. Porvari- ja elinkeinovetoisena liittoutumana EU suhtautuu kuitenkin niin suurten ikäluokkien pian laukaisemaan ”eläkepommiin” kuin sosiaaliturvaan ennen kaikkea työelämän ja yritysmaailman näkökulmasta. EU:ta kiinnostaa ennen kaikkea vanhustenhuolto tuottavana sijoituskohteena tai se satsaa ennen kaikkea keinoihin, joiden myötä ikääntyvät työntekijät saataisiin pysymään tuottavina työelämän jäseninä pitempään. Vastassa on lisäksi kovien arvojen työelämä ja tehokkuus, jotka juuri jarruttavat palkansaajien motivaatiota sallia itsensä loppuunpolttaminen ja eläkeikänä jatkuva hiostaminen.

EU:n säädösasiakirjoissa ei ole erityistä vanhuuspoliittista ohjelmaa, vaikka syrjimättömyys esimerkiksi iän tai sukupuolen perusteella löytyy niiden jalolta kuulostavista (ei-sitovista) periaatteista. Komissio on ehdottanut syrjinnänvastaisen direktiivin uudistamista, jotta se ulottuisi myös työnulkopuolisille aloille. Erityisesti kotihoitoa on tarkoitus vahvistaa tukemalla ikääntyneiden ihmisten toimintakykyä, omatoimisuutta ja itsenäistä suoriutumista. Näiden hienojen tavoitteiden toteutumista estää kuitenkin tuottavuutta korostava julkisjohtamisen muoti, sekä siitä seuraava aliresurssoitu laitoshoito ja riittämättömät kotipalvelut. Ns. lehmädirektiivi, jonka mukaan lehmiä tulee ulkoiluttaa 60 päivää vuodessa, kiteyttää EU-linjausten arvopohjan. Vanhuuspoliittisten ihmisoikeusdirektiivien sijaan EU huolehtii lehmien kunnosta, sillä tuotantoeläiminä niillä on taloudellista merkitystä.

Eläkeläinen, ja me tulevat eläkepommit, vaatikaamme tätä:

 

  • Suomen on otettava vakavasti saamansa moitteet vanhusten ihmisoikeuksien polkemista (ihmisoikeus-tietojen panttaaminen eläkeläisiltä)
  • Eriarvoistava terveydenhuoltojärjestelmä palveluseteleineen remonttiin
  • Taitettu eläkeindeksi korjattava lopultakin seuraamaan elinkustannusten nousua. Demarit ottivat käyttöön v. l996 taitetun indeksin, jolloin kuluttajahintaindeksin muutosten painon työeläkkeisiin määriteltiin olevan 80% ja ansiotasoindeksin muutos vain 20%. Aiemmin kyseinen jako oli 50% ja 50%. Palkoissa nousua kehittyi 43% ja eläkkeissä vain 20%. V. 2005 taitetun indeksin piirissä olleet olivat menettäneet ostovoimastaan runsaat 44% verrattaessa aikaan ennen leikkuria. Se ulotettiin v. 2005 koskemaan myös työkyvyttömyys- ja perhe-eläkkeitä, mikä on pöyristyttävää.
  • Pienimmät eläkkeet korotettava inhimilliselle, toimeentulon takaavalle tasolle
  • Välilliset verot eli kokoomusvetoinen tasaverosuunta korvattava maksukyvyn huomioivalla ja kaikki tulolähteet samalle progressiiviselle viivalle asettavalla verouudistuksella (veroja ei saa enää kohdistaa suhteettomasti pienituloisille).
  • Vanhuspalveluissa on myös turvattava harrastus-, virkistys-, liikunta- ja kuntoutustoiminta ja yksinäisyyttä torjuva kortteliyhteisö- toiminta
  • Turvattava lähipalvelut, lähikaupat ja –kirjastot sekä asumisratkaisut ilman auto-riippuvaisuutta
  • Älyteknologian sijaan satsattava henkilökuntaan, sillä koneet ja automatisaatio ”tuottavuuden lisääjinä” ja teknologiayritysten palvelijoina eivät saa korvata ihmisiä vanhustenhuollossa
  • Varauduttava ikäihmisten määrän kasvuun LISÄÄMÄLLÄ, ei vähentämällä laitospaikkoja ja dementiapalveluja (kotihoito-suositus ei saa olla vain keino leikata vanhushuollon kuluja ja siirtää hoitovastuu omaisille, joita ei ehkä ole!)
  • Omaishoitajille maksettava kunnon VEROVAPAA korvaus, varmistettava mahdollisuus lomiin (Kelakorvaus takaisi tasaveroiset palkkiot alueellisesti)
  • Iäkkään henkilön oikeus sosiaalipalveluihin sidottava aiempaa vahvemmin sosiaalipalvelujen tarpeen selvittämiseen ja sen perusteella laadittavaan palvelusuunnitelmaan. Oltava oikeus palvelusuunnitelmassa määriteltyyn hoivaan ja kuntoutukseen sosiaalipalveluissa, ei vain ympärivuorokautisen hoivan oikeus, vaan myös apuun kotona ja kodin ulkopuolella tapahtuvissa päivittäisissä perustoiminnoissa
  • Yksilöllisesti räätälöity hoito auttaa sekä masentuneita että muistisairaita ikäihmisiä (oikeus hoivaan ja kuntoutukseen saatava sosiaalipalveluilla terveydenhoitolain ja vanhuspalvelulain pohjalta)
  • VASTUUHENKILÖT JA VANHUSNEUVOSTOT LAKISÄÄTEISIKSI
  • Vastuuhenkilö joka kuntaan valvomaan palvelukokonaisuutta, palvelujen inhimillisyyttä ja laatua, aterioiden ja vaippojen riittävyyttä
  • Eläkeläisten parissa työskenteleville velvollisuus ilmoittaa epäkohdista viranomaisille ja tuntuvat sanktiot laiminlyönneistä päättäjille tai epäkohtien paljastajien kiusaamisesta tai kaltoinkohtelusta
  • Liikenneyhteydet, kaavoitus ja asumisjärjestelyt tukemaan yhteisöllisyyttä ja ikäihmisten liikkumisvapautta (jättimarketit ovat ekologisesti ja sosiaalisesti kestämättömiä, koska mm. ikäihmisillä harvemmin on autoja tai mahdollisuus käydä kaukana omasta kodista)
  • Kunnon sanktiot ikäsyrjinnälle! Subjektiiviset oikeudet takaamaan ikäihmisten ihmisoikeudet
  • Lisää vanhustutkimuksen professuureja, ikäihmisiin erikoistuneita lääkäreitä ja hoitajia
  • Valvottava, ettei vanhuksia ylilääkitä tuottavuuden ja tehokkuuden nimissä tai ettei niillä ole valvonnan puutteesta johtuvia sivuvaikutuksia/yhteisvaikutuksia
  • ELÄKEPOMMI nähtävä mahdollisuutena, ei uhkana ja rasitteena: vireät eläkeläisjoukot uusi kulttuurinen ja poliittinen voimavara. Joukkovoimalla käännämme tehokkuus- ja tuottavuusvimmaisen kilpailuyhteiskunnan suunnan: enemmän elämää, seuraa, ihmissuhteita, vähemmän turhakkeita, tavaraa ja turhaa kilpailua!
  • Valinnan vapauden toteuduttava myös pienituloisten kohdalla! Loppu rikkaiden ohituskaistoille ja eriarvoistaville palveluseteleille.
  • Suomalaisista Naiseläkeläisistä alle l000 euron eläkkeellä on 43% ja mieseläkeläisistä 28%. Suomalalisista naiseläkeläisistä yli 3000 euron eläkkeellä on l% ja mieseläkeläisistä 6%. Pienituloiset ikänaiset muodostavat Suomen köyhien enemmistön mm. heikon eläkekertymän tähden. Maailman ikätilastojen mukaan yli 80 vuotiaista naisia on jo lähes kaksinkertainen määrä miehiin verrattuna. Toiseksi, naiset asuvat miehiä useammin yksin miesten eläessä useammin kiinteässä parisuhteessa. Köyhyys näyttää kasaantuvan myös meillä näille naisille. Yksinasuminen on myös kallista. Englannissa monet vanhukset joutuvat jo valitsemaan syömisen tai lämmittämisen välillä ruoan, energian ja kiinteistöveron korotusten myötä. TÄHÄN PUUTUTTAVA.
  • Arjen pienet pyhät hetket kuten yhteinen ruokailu tulee sisällyttää hyvän vanhuuden perusoikeuksiin.
  • Oikeus hyvään saattohoitoon. Nykyään Suomessa kuollaan liikaa yksin, kivuissa ja peloissa tarkoitukseen huonosti sopivissa paikoissa kuten terveyskeskusten vuodeosastoilla.


Eläkepommiehdokkaasi: TASA-ARVON AMMATTILAINEN, AKTIVISTI-TUTKIJA KAARINA KAILO

OTA Yhteyttä KAARINA.KAILO@GMAIL.COM, 050 375 3246, NR. 63



| web - hakusana| e-mail jukka.karkkainen(ät) hakusana.net |