Barbara Alice Mann and Kaarina Kailo
The Woman Who Married the Bear--The Spirituality of the Ancient Foremothers
Yleiskuvaus englanniksi
Stories of the primordial woman who married a bear, appear in matriarchal traditions across the global North from Indigenous North America and Scandinavia to Russia and Korea. In The Woman Who Married the Bear, authors Barbara Alice Mann, a scholar of Indigenous American culture, and Kaarina Kailo, who specializes in the cultures of Northern Europe, join forces to examine these Woman-Bear stories, their common elements, and their meanings in the context of matriarchal culture. The authors reach back 35,000 years to tease out different threads of Indigenous Woman-Bear traditions, using the lens of bear spirituality to uncover the ancient matriarchies found in rock art, caves, ceremonies, rituals, and traditions.
Across cultures, in the earliest known traditions, women and bears are shown to collaborate through star configurations and winter cave-dwelling, symbolized by the spring awakening from hibernation followed by the birth of “cubs.” By the Bronze Age, however, the story of the Woman-Bear marriage had changed: it had become a hunting tale, refocused on the male hunter.
Throughout the book, Mann and Kailo offer interpretations of this earliest known Bear religion in both its original and its later forms. Together, they uncover the maternal cultural symbolism behind the bear marriage and the Original Instructions given by Bear to Woman on sustainable ecology and lifeways free of patriarchy and social stratification.
Kuvaus suomeksi
Tarinoita kantaäidistä tai metsänneidosta, joka avioitui karhun kanssa löytyy matriarkaalisista perinteistä pohjoisilta alueilta kautta maa-ilman. Karhumyyttejä löytyy niin alkuperäiskansoilta Pohjois-Amerikan alkuperäiskansoilta kuin Skandinaviasta, Venäjältä ja jopa Aasiasta, Koreasta. Kirjassaan The Woman Who Married the Bear Barbara Alice Mann, Amerikan alkuperäisväestön tutkija (seneca) ja Kaarina Kailo, joka on erikoistunut Pohjolan karhumyytteihin ja jumalattariin, yhdistävät tieteen ja maantiedon rajat ylittävät tietonsa ja taitonsa.
He vertaavat Pohjois-Amerikan ja Euraasian myyttien eroja ja samankaltaisuuksia kyseenalaistaen samalla myyttien patriarkaaliset lukusuositukset ja tulkinnat. Tutkijat nostavat esiin myyttien yhteisiä piirteitä osana matriarkaalista muinaiskulttuuria paljastaen muutokset, jotka heijastavat siirtymää patriarkaattiin myös osana tarinankerrontaa. Kirjoittajat nostavat esiin
- uutta tietoa Amerikan ”karhukansoista” ja väestökehityksestä uusimpien DNA-tutkimusten valossa,
- luovat uusia analyyttisiä tulokulmia (sukupuolen- ja alkuperäiskansatutkimuksen metodeja) karhun ja naisen avioliitosta kertoviin tarinoihin ja viisausperinteisiin Tutkijat tulkitsevat uusin menetelmin tarinoita kantaäidistä tai metsänneidosta, joka avioitui karhun kanssa. uutta tietoa Amerikan väestökehityksestä uusimpien DNA-tutkimusten valossa,
- luovat uusia analyyttisiä tulokulmia (sukupuolen- ja alkuperäiskansatutkimuksen metodeja) karhun ja naisen avioliitosta kertoviin tarinoihin ja viisausperintöön
- Kiinnittävät huomion tarinoiden välittämiin ihmisen
ja luonnon sekä muiden lajien keskinäisriippuvaisuuden arvoihin,
ns. alkuperäisiin eettisiin ohjeisiin.
Kirjoittajat ulottavat analyysinsä 35 000 vuoden taakse selvittääkseen alkuperäiskansojen naiskeskeisen karhuperinteen eri säikeitä. Kiinnittämällä huomiota karhuhenkisyyteen ja –uskontoon, tutkijat paljastavat kalliotaiteesta, luolista, seremonioista, rituaaleista ja perinteistä löytämänsä muinaisten matriarkaattien tai matrististen kulttuurien maailmankuvan, rituaalit ja arvot. Varhaisimpien tunnettujen perinteiden mukaan naisten ja karhujen yhteys löytyy tähtimuodostelmista, biokosmisesta ajanlaskusta, talvehtimisesta karhunpesässä tai luolissa. Karhun herääminen ja suurena ihmeenä pidetty pentujen syntymä keväällä talvipesästä kuuluu samaan elämänvoiman ja luonnon kasvuvoiman paluuseen kuin uudelleensyntymiseen yhdistetyt Suuret Äidit. Pronssikaudella tarina Naisen ja Karhun avioliitosta kuitenkin muuttuu miehiseksi metsästystarinaksi ja huomio siirtyy karhunpeijaisiin. Syntymän ja kuoleman dialektiikassa karhun tappaminen ja kuolema nousevat elämän paluuta juhlineiden rituaalien ja kumppanuutta painottavien kertomusten edelle.
Mann ja Kailo tarjoavat läpi kirjan tulkintoja karhu-uskonnosta
sekä laajalle levinneen karhunmorsian- tarun vanhimpia ja uudempia
variaatioita. Yhdessä he paljastavat karhuavioliiton alkuperäisten
ohjeiden taustalla vaikuttavan kestävän ekologian ja elämäntavan,
myyttien taustalla heijastuvan maternaalisen symbolikielen, joka on yhdistetty
arkeomytologiassa jumalattaren kieleen. Kirjassa on 296 s. 43 kuvaa. Kirja
on valmis postitukseen l7.l0.2023,
TILAUKSET:
Esim. Oxfor University Press:
https://global.oup.com/academic/product/the-woman-who-married-the-bear-9780197655429?cc=fi&lang=en&#
kaarina.kailo(at)gmail.com
