Palveluverkon purkutalkoot etenevät
Vasemmistoliiton oululaiset kunnallisvaikuttajat kokoontuivat viime viikonloppuna Pehkolanlammelle linjaamaan valtuuston tulevia suuria päätösesityksiä. Hyvinvointilautakunnan jäseninä nostimme esiin huolemme koskien palveluverkon, eli entisten ”terveyskeskusten” rajuja kehitystoimia. Olimme yksimielisiä siitä, ettei hyvinvointilautakunnan talousarvioissa ja toimintasuunnitelmissa saisi poiketa kaupunginvaltuuston linjaamista Palvelumalli2020 -asiakirjan, valtuustosopimuksen ja kaupunkistrategian kehyksistä. Viime kokouksessa näin kuitenkin toimittiin vasemmiston protestista huolimatta.
Kaupungin lisätessä itse työttömyyttä, ja automatisaation sekä sähköisten palvelujen lisääntyessä hyvinvointilautakunnan menot ja palvelutarpeet tulevat kasvamaan; tuki- ja liikuntaelinsairauksien ja mielenterveysongelmien aiheuttamat sairauspoissaolot ovat jo nyt aiheuttaneet yli l0 miljoonan kustannukset (mm. sijaisten palkat). Silti lautakunta hyväksyi 250 henkilön vähennystavoitteen sekä hyvinvointikeskusten alasajon nopeuttamisen seitsemästä neljään ”toiminnalliseen alueeseen.”
Kalevakin uutisoi kokouksesta vain esityslistan pohjalta, jättäen näin näkymättömiin palveluverkosta käydyn kiivaan väittelyn ja vastaesitykset äänestyksineen. Palvelumalli -asiakirjassa linjattiin valtuuston alkuaikoina, että hyvinvointipalveluja kehitetään tulevaisuudessa 7 hyvinvointikeskuksen pohjalta, joita täydennetään hyvinvointipisteillä ja muilla matalan kynnyksen palveluilla. Palvelumallin linjauksia ei ole vielä ehditty toimeenpanna täysimääräisesti eikä vielä ole voitu arvioida Kiimingin itsenäisen hyvinvointikeskus-pilotin onnistumista.
Niinpä Vasemmistoliitto esitti poistettavaksi kaavaillun ”selvityksen palveluiden tiivistämisestä vain neljään hyvinvointikeskukseen ja myös tuki Anneli Näpän (Kesk.) vastuullisia esityksiä koskien riittävää henkilökuntamitoitusta. Anne Enojärvi (Ps) ja Tarja Närhi (Sdp) myös kannattivat useimpia vastaesityksiä. Pirjo Sirviö (pj.) onnistui poistamaan kotihoitoon kaavaillun ”innovaatisen hankintatavan” eli kilpailuttamisen. Kokoomus sen sijaan esitti, että edettäisiin suoraan karsitun palveluverkon suunnitteluun ilman vaiheittaista siirtymäaikaakaan—ja piittaamatta jo yhdistymissopimuksessa luvattujen lähipalvelujen jatkumisesta ns. liitoskunnissa. Lautakunnassa käytiin läpi monia äänestyksiä, joiden uskoisi kiinnostavan kuntalaisia.
Olisi täysin säästötavoitteiden vastaista lähteä investoimaan uusiin rakennuksiin kun ja jos Rajakylän ja Kaijonharjun terveyspalvelut tiivistetään Ritaharjun pohjoiseksi keskukseksi, Hiukkavaarasta puhumattakaan. Välimatkoja terveysasemille ei myöskään tule laskea muutosten tueksi autoilun pohjalta, koska suurin osa terveyskeskusasiakkaista on työttömiä, vanhuksia tai perheenäitejä, jotka ovat julkisen liikenteen varassa. Vaikka tätä luvattiin selvittää, ihmettelemme säästöjen ja uusien kulujen laskelmien puutetta näinkin isossa muutoksessa. Syntyykö tiivistämisellä todellisia säästöjä ja onko purkutalkoiden inhimilliset ja ekososiaaliset vaikutukset huomioitu? Onko oikeiston tavoite lopultakin vain luoda työtä rakennusfirmoille?
Oman tuotannon kehittäminen on olennaista kaupungin taloustilanteen kannalta. Oikeisto yhdessä useimpien vihreiden ja Sdp:n kanssa etsii paniikkiratkaisuja kuitenkin juuri kilpailutuksesta ja yksityistämisestä, vaikka ostopalvelut ovat osoittautuneet jo nyt lautakunnan suureksi menoeräksi.
Oman henkilöstön lyhytnäköinen hiostus ja vähentäminen näkyvät todennäköisesti vuosien päässä vielä rajumpina budjetin ylityslukuina, koska harkitsemattomat säästöt aiheuttavat raskaiden palveluiden kysynnän kasvua.
Tarvitsemme nyt kuntalaisia osallistumaan järjenpalautustalkoisiin. Vanhuksia kohdellaan kalliina ongelmajätteenä ja palvelujen kustannuksia siirretään yhä kipeämmin heidän maksettavakseen. Todellinen tulevaisuuden uhka muodostuu kuitenkin ydinjätteestä, jonka loppusijoituspaikasta ei ole tietoakaan. Vain ylin voima tietää mikä sen hinnaksi vielä tulee kivisydäntä seuraavana uutena mahdollisena rahareikänä.
Kaarina Kailo ja Seppo Karjalainen
Hyvinvointilauta (vas.)
Kaleva 2014
