Etusivu

Henkilökuva

Kirjoituksia,
Puheita ja
Kirjoja

Eko-sosiaalinen
taide

Yhteystiedot

Linkit

 


BLOGI


spacer-kuva


Yläkuva:  Kaarina Kailo Kaarina Kailo - kuvassa

 

Myyttikehrä-ryhmä tuotti näyttelyn Suomen metsämuseoon Lustoon kansanperinnettä ja luontosuhdetta asuiksi. Maaseudun Tulevaisuus kirjoitti näyttelystä 20.11.2015 (pdf-kopio)


KAARINA KAILO: TEKSTIILITAIDE- JA HALTIA-ASUJEN PORTFOLIO (2014)

Linkki PDF-tiedostoon


 

Pohjoisen emokratian uudet (v)aatteet ja kerrostot

Suomalaiset naisjumalattaret ja haltiat heräävät

Kierrätystekstiilitaidetta, kansanrunoja sekä eheytymis- ja hyvinvointiresepteijä

Myyttitutkija, taiteilija Kaarina Kailo ja ammattivaatturi/reikiemo Eija Keränen ovat ideoineet Kalevala/Pohjola- aiheisen multimedianäyttelyn, jolle on sosiaalinen tilaus. Loihtimalla muinaiset jumalattaret ja haltiat esiin voimavaatteilla, tilkkutöillä, tarinoilla, runoilla ja hyvinvointiresepteillä, he haluavat inspiroida ja tuoda esiin uutta tietoa suomalaisesta kansanperinteestä ja käsityöperimästä tavallisen kansan ja taiteilijoiden käyttöön.

Emojen vallankumous on siirtymä elinvoimasta ELON- ja EMOvoimaan, jossa yhteisöllisyys, yhteishyvä ja ekologisesti sekä sosiaalisesti kestävä tulevaisuus määräävät rytmin.

Kaksitoista kalenteriin kuvattavaa jumalatar-asua, musiikillinen videoesitys ja oheistuotteet valaisevat muinaista pyyntikulttuurin lahjataloutta ja maa/ilmankuvaa ajan henkeä kunnioittavalla tavalla: ne tekevät näkyviksi ”alkuemojen” myyttiskulttuurisen roolin ekologisesti ja sosiaalisesti kestävässä vuotuiskierron kulttuurissa. Siinä elämä kantaa. Kasvu ei merkitse luonnonvaroiltaan rajallisessa maailmassa rajatonta talouskasvua. Kantavana voimana ovat tulevien sukupolvien oikeudet ja luonnon sekä ihmisen, miesten ja naisten aito kumppanuus ja tasapainoinen vuorovaikutus. Hyvä kiertää kehässä.

HelkaNäyttely sisältää muotinäytöksen, jossa eri alueiden ”voimanaisista” valikoidut mallit esittelevät emo-asuja pitkospuilla, lukien/manaillen oman hyvinvointiviestinsä. Kynnys päästä ”huippuemoksi” ei ole korkea, sillä nostamme jalustalle arjen ja yhteiskunnallisen tason hoivapuurtajien merkityksen kansantalouden tunnistamattomana tukipilarina, kiitosta ansaitsevana kivijalkana. Näyttely nostaa näkyviin mm. Veen Emon, Lemmon, Kylyn Akan, Luonnottaret, Helkan ja Suonettaren, joista osa on Kalevalan miessankareiden myyttisiä kantaemoja ja suomensukuisten luojajumalia. Samalla haluamme osoittaa, ettei naisten roolia suinkaan määritä vain luontosuhde ja uusintamistyö vaan vahva asema kulttuurisen sisällön myyttisinä tuottajina ja luonnottarina--käsityöshamaaneina.

Olemme luoneet yhden koon vaatesarjan prototyypin yhdistämällä osaamisemme sekä hyödyntämällä mm. Pariisin, Geneven, Toronton ja Oulun kirpputoreilta kaivettuja tekstiilejä. Haluamme uudistaa suomalaista kansallispuku-perinnettä laajentaen sen sisältämään nämä ”kaukaa haetut merkkivaatteet” ilman minkään pukuneuvoston sertifikaattia. Näissä puvuissa kaikki kukkaset – tai pikemmin muinaiset voimasymbolit – saavat kukkia ja syntyä uusina kuoseina ja (v)aatteina. Globaali ja lokaali myyttisyys myös lomittuvat äitijumalattarissa. Suomen Kansan Vanhoista Runoista ja arkistoissamme löytyy paljon naishaltioita ja jumalattaria, jotka ovat jääneet Elias Lönnrotin l800-luvun näkökulmasta synnyttämän kansallis-eepoksemme hahmojen jalkoihin.

Eko-sosiaalinen Jatkamme itse vanhakantaista naiskulttuurin perimää, jossa vanhasta tehdään uutta ekologisesti ja kulttuuria uusintavalla, mutta samalla perinteitä eteen siirtävällä tavalla. Hylätyt tai käytetyt tekstiilit on osattu aina Suomessa tuunata ja näin herättää henkiin, mutta on kyse myös nykytaloudelle erilaisesta maailmankuvasta. Usko uudelleensyntymiseen ja luonnon vuotuiskiertoon näkyi kaikessa. Ekologisesti kestävän maa/ilman edellytyksiä ylläpidettiin kirjailun ja ommel-symboliikan sisältämän merkkikielen keinoin. Aivan kuin luonto, jonka kiertokulussa kulunut ja loppuun käytetty syntyy keväällä uusina solmuina ja ituina, emovaate-sarjassamme vanhat pasmalangat puretaan ja myyttisen historiamme, Pohjolan kivimäen lukot avataan.

Merkkivaatteiden ideaan sisältyy myös se, että käspaikat ja muut käsityötuotteet sisälsivät ja yhä tänään pitävät sisällään sukupolvet ylittäviä ja yhdistäviä symboleja kuten elämänpuun, kosmoksen synnyn linnut ja muut eläinhahmot. Näitä monitasoisia ja tarkkaan harkittuja symboleja ei myöskään tunneta Suomessa riittävästi. Usein ne on tulkittu vain koristeiksi sen sijaan, että niiden syvällisempää symbolista viestiä olisi ymmärretty. Ensimmäinen jo sovittu näyttely on Oulussa.

Hongatar

Lisätietoja:

  • kaarina.kailo@gmail.com, gsm 050 375 3246
  • eija.i.keranen@gmail.com, gsm 040 571 7103

 


| web - werkonkutoja| e-mail jukka.karkkainen(ät)werkonkutoja.net |